Joulukalenteri veljelle jo 36 vuotta

Tulin lapsena askarrelleeksi veljelleni joulukalenterin. Siitä tuli hieno. Seuraavana vuonna tein erilaisen, ja veljeni teki kalenterin minulle. Siitä on nyt 36 vuotta. Joka joulu olemme tehneet toisillemme ERILAISET joulukalenterit. Siis todella erilaiset… en usko, että kenelläkään on samanlaisia.

Kalentereita vuosien varrelta

Minäpä esittelen muutaman hauskan kalenterin vuosien varrelta, ja kerron sitten, minkälaisen kalenterin tein tänä vuonna. Se oli ehkä isoin koskaan tekemäni. Se ei edes mahtunut autooni (ihan tosi!). Onneksi veljeni pääsi hakemaan se maastoautolla. Mutta nyt kalenterimuistoihin vuosien varrelta:

Palapeli

Tämä on palapeli-kalenteri. Joka aamu sai avata uuden pikku paketin (ne taisivat olla jonkinlaisessa pikku korissa tai laatikossa). Paketista paljastui karamelli, jonka sai totta kai syödä, ja lisäksi itse piirretyn palapelin pala. Paloja palapelissä oli, kuten varmaan arvaatkin, 24kpl. Aattona sai laittaa palapeliin viimeisen palan.

Oksa

Tähän joulukalenteriin minut inspiroi naavainen kelopuun oksa. Sommittelin sen ympärille käpytonttuja touhuamaan lahjapakettien kanssa. Joka paketissa oli numero, ja karamelli paketoituna. Alatkin jo ehkä aavistaa, että nämä ovat aina karkkikalentereita…

Design

Tämä on eräänlainen design-joulukalenteri. Siitä saa joka aamulle kulhosta karamellin ja teekupista päivän teen (olin koonnut myös 24 erilaista pussitee-pussia). Käytön jälkeen käteen jäi teekuppi ja kulho.

Marionetti

Tämä on yksi kaikkien aikojen suosikkeja tekemistäni joulukalentereista: Marionettitonttu. Tontulla on lapasten sisällä magneetit. Ideana on, että joka aamu pitää tontun avulla avata rasia (sen metallikansi tarttuu magneetin ansiosta tontun lapaseen) ja tonttu noukkii rasiasta karamellin. Mitenkö karamelli saatiin tarttumaan lapaseen. Arvaa! Paketoin karamellin kanssa samaan pakettiin aina yhden ison mutterin, niinpä paketti tarttui näppärästi tontun käteen.

Tämän vuoden kalenteri

Mutta nyt tämän vuoden kalenteriin. Aloin mielessäni kehitellä aihetta jo kesällä, ja keräsin syksyn mittaan tarvikkeita: keittiöpaperi rullia, tyhjiä maitopurkkeja, lahjapaperia jne… ostaa piti vain karamelleja ja hiukan taipuisaa putkea. Itse kalenterin askarteluun meni noin viisi iltaa. Mieheni (joka ymmärtää tällaisten juttujen päälle), piti minulle konsertteja iltaisin askartelun ratoksi. Lopputulos askarteluista oli Joulupukin lahjojenlajittelukone.

Kuten kaikkiin vakavasti otettaviin koneisiin, siihenkin kuuluu käyttöohje. Käyttöohjeessa on ensin sivullinen varoituksia, kuten älä käytä laitetta ajaessasi autolla, laitetta ei saa upottaa uima-altaaseen jne.

Sitten opastetaan varsinainen käyttö: Koneen vaihteet pitää laittaa tiettyyn asentoon ja sitten vetäistä sokka irti määrätystä lahjaputkesta. Se vapauttaa pyöreän karamellin.

Karamelli pyörii putkia ja kouruja pitkin ja menee risteyksissä vaihteen mukaan eri reittejä. Jossakin saattaa hammasratas pyörähtää tai kello kilahtaa karamellin osuessa siihen.

Karamelli pyörii lopulta putkea pitkin jonkun tontun lahjapussiin. Tonttuja on kuusi.

Jos olit asettanut vaihteet oikein, karkki päätyy oikean tontun pussiin. Avaa pussi ja syö karamelli.

Että tällainen joulukalenteri tällä kertaa. Mitähän tekisin ensivuonna? Haa! Nyt keksin! Mutta enpä kerro vielä, millainen siitä tulee. Hi hii… siitä tulee kaikkien aikojen paras joulukalenteri! Taas…