Keijuja ja käpylehmiä
Kuva Elmo Salmi
Uusi kirjani Emma Keijukaistenmaassa on nyt ilmestynyt. Kirjaa juhlittiin lastenkonsertti-naamiaisilla ja päiväkotivierailulla.
Olen aina rakastanut keijuja. Olisi ihana saada siivet selkään ja lennellä ympäriinsä. Emma Keijukaistenmaassa -kirjaa kirjoittaessani pääsin itsekin kurkistamaan satumaailmaan. Samalla halusin kirjallani kertoa lapsille siitä, että elämässä voi myös haluta tavoitella jotakin ja nähdä vaivaa tavoitteidensa eteen. Että vaikka media tuntuu välillä ylistävän vain hauskanpitoa, niin se ei kaikille riitä.
Kuvittajaksi kirjaani löytyi kuvituskilpailun kautta Suvi Tikka. Yli sadan ehdokkaan joukosta Suvin piirustuksissa tuntui olevan jotakin juuri tähän kirjaan sopivaa satumaisuutta.
Kuva Elmo Salmi
Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin 30.11.2023 Oulussa kulttuuritalo Valveella Lasten Satujuhlien merkeissä. Tahtipeikko Mikko Koskela musisoi siellä ja lapset saivat pukeutua satuolennoiksi. Kuvittaja Suvi Tikka kertoi kirjan kuvittamisesta.
Kuva Elmo Salmi
Kirjan kustantaja Matti Ylipiessa Atrain & Nord kirjankustantamosta julisti kirjan julkaistuksi.
Kaikki satuolennot saivat palkinnoksi tikkarin, ja toimittaja Ville Muikkula Radio Kalevasta valitsi erikoispalkinnon saajan. Tosin kaikki asut olivat niin hienoja, että Ville olisi halunnut julistaa kaikki asukisan voittajiksi.
Satumainen tunnelma kulttuuritalolla kertoi, että saduille ja satukirjoille on tarvetta edelleen. Satu elää ja sadun taika kiehtoo yhä - sekä lapsia että aikuisia.
Kuvissa olevilla päiväkodin lapsilla on kuvausluvat.
Seuraavana päivänä suuntasimme kuvittaja Suvi Tikan kanssa päiväkoti Taikatahtiin. Minä kerroin satukirjan kirjoittamisesta ja luin alun uudesta kirjasta. Jätimme päiväkodille oman kappaleen Emma Keijukaistenmaassa -kirjaa, jotta satu voidaan lukea itse loppuun.
Suvi kertoi lapsille kirjan kuvittamisesta ja lapset saivat myös itse kokeilla erilaisia keijuasentoja.
Mikko Koskela soitti ja lauloi laulun Satusaappaasta.
Koska uudessa kirjassa lentelee siivekkäitä käpylehmiä siellä täällä, askartelimme lasten kanssa sellaisia. Niitä askarreltiin hartaasti kieli keskellä suuta. Jonkun käpylehmästä tulikin kuulemma susi, joka ulvoi kovasti, ja ajoi takaa keijukaisia. Minusta on mahtavaa, miten lasten mielikuvitus lähtee estoitta laukkaamaan omille teilleen.
Nyt on taas maailmassa yksi satukirja enemmän. Ja minusta se on tärkeää. Että satuja ja satukirjoja tehdään yhä.
